ILMASTON LÄMPENEMINEN

Jääkausien välinen Eem-interglasiaali oli viime jääkautta edeltänyt lämmin kausi 131 000 – 114 000 vuotta sitten. Kyseisen kauden aikana vuoden keskilämpötila oli Suomessa 4 °C nykyistä lämpimämpi. Tammikuu oli jopa 8 °C nykyistä lämpimämpi, helmikuu yli 4 °C. 

Jäätiköt olivat tämän päivän jäätiköihin verrattuna pienempiä, ja niistä sulanut vesi nosti parhaimmillaan merenpintaa 4–6 metriä nykyistä tasoa korkeammalle. Esimerkiksi Etelämantereella ja Grönlannissa lämpötilat olivat 3–5 °C nykyistä korkeampia ja Grönlannin jäätikkö saattoi olla jopa 30–50 % nykyistä pienempi. 

Sekametsä ulottui napapiirille asti ja sen pohjoispuolelle Lapissa oli havumetsää. Lehtimetsän vyöhyke ulottui Etelä-Ruotsissa Skånen pohjoispuolelle saakka. Myös kasvillisuusvyöhykkeet olivat Euroopassa nykyistä pohjoisempana ja Englannissa esiintyi subtrooppisia lajeja ilmaston muistuttaessa nykyisen Etelä-Ranskan ilmastoa.

KASVIHUONETILA / JÄÄKAUSITILA

Maapallon ilmasto voidaan jakaa kahteen suureen ilmastotilaan:
1) kasvihuonetilaan
2) jääkausitilaan

Historiansa aikana maapallon ilmasto on vuorotellut näiden kahden tilan välillä.

Jääkausitilan ollessa kylmimmillään keskilämpötila on 9 – 10 °C. Kasvihuonekautena samainen lämpötila on yli +20 °C. Nykyinen keskilämpö on noin 15 °C.

• Jääkausitilassa napa-alueet ovat jäätiköiden peitossa. 

• Kasvihuonetilassa maa on pysyvästi jäätön ja ilmasto on kauttaaltaan lämmin tai kuuma, maapallon keskilämpötilan ollessa yli +20 C. 

❄️ Laaja jäätiköityminen on verrattain harvinainen tapahtuma maapallon historiassa. Jäätiköitä on ollut vain 15-20 % maapallon olemassaoloajasta.

🔥 Suurin osan maapallon ilmasto-ajasta on ollut kasvihuonetilaa, jolloin lämpötilat ovat olleet 5 – 15 °C lämpimämpiä kuin nyt. 

❄️ Jääkausitilan aikana napojen ja päiväntasaajan välinen lämpötilaero kasvaa. Kylmät alueet leviävät navoilla laajemmalle ja vuodenaikavaihtelut kasvavat sekä ilmasto kuivuu. Myös myrskyisyys lisääntyy. 

❄️ Laaja jäätiköityminen toistuu noin 100 000 vuoden jaksoissa. 
Jääkaudet syntyvät maan akselin ja radan jaksollisista muutoksista, Milankovićin sykleistä. 

❄️ Historiassa jääkausien aikana ilmaston lämpötila on ollut 5 °C nykyistä kylmempi. 
Jääkausien välissä taas ilmasto on ollut 1–4 °C nykyistä lämpimämpää. 

VEIKSEL-JÄÄKAUSI

Veiksel-jääkausi on viimeisin tuntemamme Pohjois-Euroopan jääkausi. Tuolloin mannerjäätikkö laajeni Keski-Eurooppaan asti ja Suomi peittyi hetkellisesti kokonaan jäähän. Veiksel-jääkausi alkoi n. 116 000 vuotta ja päättyi n. 11 500 vuotta sitten. Veiksel-jääkauden aikana mannerjäätikkö laajeni ja supistui useita kertoja, Suomen ollessa ajoittain kokonaan jään peitossa ja välillä ainakin suurimmaksi osaksi jäätön.

🌬 ❄️ Jääkausi kylmensi ja kuivatti ilmastoa ja muutti sen myös tuulisemmaksi. 
Kosteat arot kuivuivat, aavikot laajenivat ja metsät hävisivät valtavilta alueilta kuivuuden seurauksena. Sademetsät supistuivat tropiikissa. 

❄️ LAST GLACIAL MAXIMUM ❄️

Jääkauden kylmin vaihe oli noin 21 000–27 000 vuotta sitten. Laajimmillaan jääkauden mannerjää peitti Skandinavian ja ulottui Pohjois-Saksaan ja Pohjois-Puolaan. Englanti ja Irlanti olivat jäässä eteläisimpiä osia lukuun ottamatta. Alpeilta virtasi jäätä vuorten juurillekin. Myös muualla Euroopassa oli suuria vuoristojäätiköitä. Jäätikön eteläpuolella oli laaja tundravyöhyke. 

ILMASTO


oli tuolloin hyvin kylmä, tuulinen ja erittäin kuiva. Metsät olivat harvinaisia niilläkin alueilla, joilla lämpötila riitti metsän kasvuun. Sademetsäalue oli kutistunut ja aavikot olivat huomattavasti suurempia kuin nyt. Merenpinta oli tällöin syvimmillään 116 metriä nykyistä alempana ja jää ulottui Skandinavian yli. 

Aavikot laajenivat maapallolla hieman ennen jäätikön laajinta vaihetta. Ilmaston kylmeneminen ajoi eläimiä etelään ja Euroopassa asutus väheni, varsinkin Keski-Euroopassa. Alankomaissa tammikuun keskilämpötila oli noin 8 °C ja heinäkuussa 10 °C vähemmän kuin nyt. Moskossa talven keskilämpötila oli 20 °C nykyistä kylmempi, ja kesällä 5-11 °C kylmempi.

❄️🔥 Jääkauden lopussa ilmasto lämpeni huomattavan nopeasti ja mannerjää vetäytyi. Suomen alue paljastui vähittellen noin 13 000 vuotta sitten, ja jää hävisi lopullisesti Käsivarren Lapistakin noin 10 500 vuotta sitten. 

Jääkauden päättyessä Suomi oli suurelta osin veden peitossa. Kuivalle maalle levittäytyi ensin tundramainen kasvillisuus, sitten tunturikoivikko ja lopulta metsiä, joissa kasvoi aluksi enimmäkseen mäntyä. Jää vetäytyi Suomessa tuhannessa vuodessa Etelä-Suomen pohjoisosista Länsi-Lappiin. Lämpötila oli preboreaalikauden lopussa melko lähellä nykyistä. Preboreaalikausi aloitti holoseenin eli “nykyisen ihmisen kauden”.

PREBOREAALINEN ILMASTO

🔥11 500 v. sitten Grönlanti lämpeni alle 50 vuodessa noin 7 °C.

Preboreaalin alussa lämpötila nousi 7–11 °C. Preboreaalin kasvillisuus oli jäästä juuri paljastuneilla alueilla tyypillisesti matalia ruohoja, varpuja, pensaita ja puita eli tundraa. 

– Etelä-Suomi oli tuolloin meren peitossa, ja jään reuna Jyväskylän tienoilla. 
– Pohjanmaa ja Länsi-Lappi olivat jään peitossa. 
– Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa kasvoi tundraa. 

HOLOSEENI ILMASTO-OPTIMI

🔥 Holoseeni alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 vuotta sitten. Holoseenin ilmasto on vaihdellut huomattavasti ja jaksollisesti, ja lämpötilan muutokset ovat olleet huomattavia myös viimeisen tuhannen vuoden aikana. Holoseenin ilmasto-optimin eli Atlanttisen kauden lämpötila oli huipussaan 9000-5000 vuotta sitten. 

🔥 Tuolloin Arktisilla alueilla ero nykyiseen oli noin 4 astetta. Siperiassa jopa 6 astetta. Arktisen alueen talvet olivat 3–9 °C ja kesät of 2–6 °C nykyistä lämpimämpiä. Tropiikissa ero nykyiseen oli alle 1 °C. Lämpö lisäsi haihduntaa ja siten sateita joiden ansiosta Afrikka oli tuolloin nykyistä kosteampi ja Saharassa kasvoi puita sekä ruohosavannia.

ILMASTON PITKÄ VIILENEMINEN
– SUBBOREAALINEN KAUSI –

❄️ 5000 vuotta sitten Holoseenin ilmasto-optimi oli ohitse: Viileä ja kuiva ilmastosykli kiusasi maanviljelijöitä noin 2000 vuotta. Turkissa ja Lähi-idässä monet järvet kuivuivat kahdeksisadaksi vuodeksi, mikä aiheutti ensimmäisten korkeakulttuureiden sortumisen.

❄️ 5000-2760 vuosina Suomessa oli Subboreaalinen kasvillisuus- ja ilmastokausi. Tällöin ilmasto aloitti hitaan viilenemisen kohti meidän aikaamme. 

❄️ Subboreaalisen kauden aikana hävisivät lauhkean vyöhykkeen puulajit tammi, jalava, pähkinäpensas ja lehmus. Kauden lopulla koivu harvinaistui ja mänty yleistyi. 

SUBATLANTINEN KAUSI

2760 vuotta sitten alkoi Subatlanttinen ilmasto- ja kasvillisuuskausi Pohjois-Euroopassa joka jatkuu edelleen. Kaudelle on ollut ominaista ilmaston hidas viileneminen sekä vaihtelut lämpimästä kylmään. Roomalaisen Lämpökauden aikana 2300-1600 vuotta sitten jäätiköt vetäytyivät, kesät olivat lämpimiä ja talvet sopivan sateisia, jolloin Välimeren alueen maisemat muuttuivat radikaalisti maanviljelyskulttuurin leviämisen myötä. Roomalainen Lämpökausi päättyi kylmään kauteen joka tunnetaan Pimeänä Keskiaikana 400-900 jKr, jonka alussa Rooman valtakunta luhistui epäsuotuisan ilmaston liikkeelle panneiden kansainvaellusten ja kulkutautien avittamina. 

Keskiajan Lämpökaudella 1150–1300 Euroopassa oli nykyistä huomattavasti lämpimämpää ja arktisilla alueilla 3-4 astetta lämpimämpää kuin nyt. Tuolloin syntyivät Islannin ja Grönlannin siirtokunnat. Grönlannissa laidunnettiin niityillä joilla kasvoi koivuja. Grönlannissa viljeltiin ohraa ja vehnää alueella, joka ilmaston myöhemmin viilennyttyä muuttui arktiseksi ja peittyi jäätikön alle. Myös Islannissa harjoitettiin maanviljelyä alueilla, joille myöhemmin levisivät jäätiköt. 

Keskiajan Lämpökausi päättyi Pieneen Jääkauteen joka oli kylmä kausi vuosina 1400–1880. Tuolloin jäätiköt etenivät sekä Norjassa että Alpeilla. Lontoossa Thames-joki jäätyi pitkiksi ajoiksi talvisin ja joen jäällä vietettiin Frost Fairs -markkinoita, jotka olivat suurimmillaan 1800-luvun alkupuolella.

Pieni Jääkausi joka tunnetaan Suomessa suurina nälkä ja kuolonvuosina, päättyi 1880 josta lähtien ilmasto on syklisesti vaihdellen lämmennyt 140 vuodessa n. 0,85 °C kohti Keskiajan Lämpökauden suotuisampaa ilmastoa sitä koskaa vielä kuitenkaan saavuttamatta. 

☀️❄️

Ns. mittaushistoria kattaa 1,6% pelkästään Holoseenin 10500 vuotisesta ilmastohistoriasta. Holoseenin ilmastohistoriassa on ollut meidän aikaa huomattavasti lämpimämpiä kausia; Atlanttinen, Minolainen, Roomalainen ja Keskiajan lämpökausi.

Kaikki ovat tieteellisesti todennettuja ja todistetusti lämpimämpiä aikoja kuin nykyinen lämpökautemme.

Kirjoittanut Hannu Walter